Aamulla olimme Belgradin juna-asemalla. Lämpöä oli melko hyvin ja aurinko paistoi. Edessä oli hostellin löytäminen. Olin varannut edellisenä päivänä intenet-kahvilassa hostellin ja kirjoittanut ohjeita vihkoon, miten sinne löytää. Joko keskusta oli mäen päällä, tai sitten juna-asema oli kuopan pohjalla, mutta muistan vieläkin, kuinka rankka nousu meillä oli kun lähdimme suuntaamaan keskustaan. Edellisen unettoman yön jälkeen ei ollut kiva kävellä naurettavan painavan rinkkani kanssa ylös mäkeä, jonka korkeudesta ei ollut tietoa. Lopulta löysimme sitten sen tien, jonka varressa hostellin piti olla. No eihän sieltä taaskaan löytynyt mitään. Lopulta Kimmo lähti etsimään, ja minä jäin kamojen kanssa huilimaan penkille. Lopulta hostelli löytyi. Paikka oli melko kotoisa, tosin omistaja oli jotenkin sekavan oloinen, oliko mies vedellyt kenties jotain marihatsaa ennen tuloamme, hajusta päätellen... Menimme suihkuun ja nukkumaan.

N. klo 12 heräsin tekstiviestiin. Biljana viestitti Montenegrosta, että sieltä oli majapaikka järkätty meille. Olin lähettänyt montenegrolaisille sähköpostin n. kuukausi takaperin, että olisin mahdollisesti tulossa noihin aikoihin, ja arvostaisin, jos he järkkäisivät jostain yösijan. Sieltä ei ollut kuulunut mitään, joten olin jo ajatellut, että kaipa he ovat sen verran kiireisiä, ettei sinne sovi mennä. Päivää ennen ilmoittamaani saapumisajankohtaa he kutenkin siis ilmoittivat, että sopii tulla. Myöhemmin kuulin, että Biljana oli katsonut väärin saapumisajankohtani, ja luuli, että tulen vasta 14. päivä. No suuntasimme sitten takaisin alas, tällä kertaa bussiasemalle ja ostimme liput seuraavan päivän aamusta Montenegron pääkaupunkiin Podgoricaan.

Sitten lähdimme takaisin ylös keskustaan. Ostimme matkan varrelta pikaruokalakojusta haukattavaa. Kimmolle myyjätädit tekivät jonkin väärinymmärryksen tuloksena kaksi hampurilaista. Hän kuitenkin maksoi vain yhdestä ja toinen hampurilainen jäi kojuun odottamaan seuraavaa asiakasta. Kävelimme pääkadulla ja lopulta päädyimme läheiselle linnoitukselle katsomaan upeaa auringonlaskua:



Tämän jälkeen menimme oluelle, jonka jälkeen palasimme hostellille. Hostellilta menimme hostellinpitäjän suosittelemaan ravintolaan päivälliselle, ja sen jälkeen lähdimme etsimään paikkaa missä voisimme viettää loppuillan. Kun olimme kävelleet tovin pois päin keskustasta, Kimmo äkkäsin jonkun paikan, jossa esiintyi jotain paikallisia bändejä. Siellä oli erään "hardcore" rockbändin keikka alkamassa. Menimme sisään odottelemaan keikan alkamista. Sisäänpääsymaksun hinnalla sai juoda niin paljon viiniä kuin jaksoi... Keikka alkoi kuitenkin hyvin myöhään, vasta n. 1,5 tunnin odottelun jälkeen:

Kuuntelimme keikkaa n. puolituntia, jonka jälkeen oli pakko lähteä, vaikkei Kimmo olisi halunnutkaan. Kello oli päälle 24:00 ja Podgoricaan bussin oli tarkoitus lähteä klo 7:00. Lisäksi edellisenä yönä ei oltu juuri nukuttu.

Kävelimme hostellille, pakkasimme tavarat ja menimme nukkumaan.