Viime viikolla ei tapahtunut mitään arkea kummallisempaa. Suunnittelin tosin hieman lomamatkaa täältä etelään joulukuun alussa, kun työt loppuvat. Ryanair lentää Pulasta Lontooseen 10:llä eurolla, ja täältä Pulaan ajattelin mennä Belgradin, Sarajevon, Podgorican ja Dubrovnikin (ja tod. näk. Zagrebin) kautta. Lontoossa voisin viettää muutaman päivän ja sitten lentää sieltä jouluksi kotiin. Olen jo selvitellyt bussiyhteyksien hintoja ja aikatauluja netin kautta.

Viime perjantaina täällä kävi suomalainen mieskuoro "Jussit". Työkaverilta kuulin keikasta. Hauska yhteensattuma oli, että heidän johtajana toimi sama henkilö, joka oli johtajana Vaskivuoren kamarikuorossa silloin muinoin, kuin itse siellä hoilasin toista bassoa. Esityslistassa taisi olla neljä sellaista kappaletta, jota en ole laulanut.

Eilen pesin pyykkiä, ostin jälleen kerran 15 päivän lipun julkisiin (30 päivän lippua myydään vain arkisin klo 8-18 eli silllon kun olen töissä), ja kävin katsomassa elokuvan "Flyboys". Se oli ihan kelpo elokuva joka kertoin 1. maailmansodan amerikkalaisjoukkueesta, jotka taistelivat kaksitasokoneilla sakuja vastaan. Siinä oli vauhtia ja romantiikkaa.

Sunnuntaina n. 13 tunnin yöunien jälkeen lähdin katsomaan Konopištěn linnaa, vaikka aluksi meinasin jo luovuttaa ja tyytyä pysymään tämänkin päivän Prahassa. Taas kerran saavuin juna-asemalle lähes viimetingassa. Keli oli mahtava, lämpöä päivällä n. 20 C. Yleensä täällä on ollut jo melko koleaa varsinkin aamuisin, ehkä n. 5 astetta, mutta tämä päivä oli poikkeus. Kun saavuin Benešovin asemalle, yritin tietenkin parhaani mukaan keksiä, että mihin suuntaan sieltä pitäisi mennä löytääkseen linnan. Rautatieasemalla ei ollut mitään infoa, joten kävelin sitten kaupungin suuntaan "information center" kylttien viitoittamana. Lopulta löysin itseni kaupungin toisesta laidasta, mutta en löytänyt informaatiokeskusta kylteistä huolimatta. Löysin sentään kartan, ja siihen oli painettu, että linnalle johtaa polku, joka alkaa kaupungin toisesta laidasta rautatieaseman toiselta puolen. No ei auttanut muuta kuin kävellä takaisin. Tulipahan nopeasti nähtyä tuo uninen Benešov, joka olisi voinut olla vaikka tšekkiläinen Valkeakoski - tosin ilman paperitehdasta.
    Kävelin n. 2 km metsän halki kulkevaa autotien vartta, ja näin reitin varrella vain yhden vanhan herran. Hetken jo ajattelin, että olenkohan ainut turisti siellä tänään... No, sitten metsän takaa avautui valtava parkkipaikka, jonka laidalla oli ravintoloita, hotelleita, kristallikauppoja, jne. Parkkipaikka ei sentään ollut aivan täysi. Kiipesin viereisin kukkulan huipulle, josta viimein löysin sunnuntaisen retkeni päämäärän; Konopištěn linnan. Linna oli kyllä ihan mukiinmenevä ulkoa päin. Tuli jotenkin mieleen Disneyn Kaunotar ja Hirviö -piirretty. Tosin linna oli valkoinen ja kivistä ja tiilistä tehty, ei siis goottilaistyylinen. Ympäristö oli myös komea puistoineen ja lampineen. Kun oli kerta sinne asti tultu, oli pakko käydä sisälläkin. Siitä joutui tosin maksamaan 100 korunaa. Opas puhui tällä kertaa selkeämpää englantia. Linnahan oli alunperin rakennettu keskiajalla, mutta sen viimeinen julkkisasuja Franz Ferdinand on pitkälti se, mihin kaikki linnaan littyvä kulminoituu nykyään. (Näin mm. ravintola Ferdinandin, bar cafe Ferndinandin, ja hotelli Ferdinandin.) Franzilla oli harrastus: Arkkiherttua jakoi sukupolvelleen ominaisen ahnaan metsästysvietin eliminoiden kaikki ne elävät olennot, jotka olivat tarpeeksi tyhmiä uskaltautuakseen hänen mailleen. (Suora lainaus Rough Guidesta!) Kunnon suomalaiset yritysjohtajatkin harrastavat aina metsästystä mutta Franz vei harrastuksensa kuitenkin aivan uudelle tasolle ampuen yhteensä 171 537 eläintä. Noh, Franz vaimoineen sai sittemmin itsekin luodista kauaskantoisin seurauksin. Ferdinandin surmannut luoti olisi muuten ollut Konopišten museossa, mutta taloudellisista syistä jätin museon väliin. Kierroksen jälkeen vietin vielä hetken linnan pihalla ruusupuutarhassa istuen ja tescolimua juoden jonka jälkeen tulin junalla Prahaan ja metrolla ja ratikalla kämpälle.