Nam! Valmistin juuri äsken suomalaista perinneruokaa. Makarooneja ja kalapuikkoja ketsupilla. Nykyinen lähikauppani Delvita on muuten aavistuksen kalliimpi kuin edellinen, Tesco. Rahaa kuluu nykyään lähes poikkeuksetta päälle 100 korunaa, kun Tescossa lasku oli yleensä aina alle satasen. Tosin jääkaappi on ehkä ennakko-odotuksista poiketen lisännyt ruoankulutustani, tai sitten vaan rahat menevät nykyään sellaisiin kalliisiin luksustuotteisiin kuten juustoon ja meetwurstiin...


Pavel Bém on kova jätkä. Täällä on vaalit tulossa, ja joka puolella on ehdokkaiden pärstien kuvia. Pavel Bém on vienyt mainonnan aivan uusille taajuuksille. Esim. em. Delvita-ostarin seinässä on kolme indenttistä n. 2 x 5 metrin julistetta, joissa kaikissa Pavel hymyilee sellaista hieman väkinäistä vienoa hymyä, hieman kuin Sauli Niinistö ikään. Eilen kun ajoin bussilla Karlovy Varyn kaupunkia katsomaan, joka ikinen puhelinpylväs ainakin 5 kilometrin matkalta oli koristeltu Pavel Bémin naamalla. Suomessa moinen ainakin saattaisi jo vaikuttaa heikentävästi ehdokkaan äänisaldoon, sen verran rehvaalta tuo mainostus vaikuttaa.


Ennen Karlovy Varya lyhykäisesti lauantaista. Siivosin kämpän. Siis aivan kauhea siivo, mutta eipä ole enää. Stuart sanoi, että ei kannata, koska Jade sotkee kuitenkin heti. Jade totesi vielä jossain vaiheessa, että juuri sen takia sitä ei siivoominen kiinnosta, kun heti on taas kohta sotkusta. Tosin voidaan esittää kysymys; miksi jotkut ihmiset sitten ylipäätään siivoavat? Ainakin jonkun peruukki oli räjäytetty ympäri asuntoa. Valehtelematta niistä hiuksista olisi riittänyt ainakin yhteen villapaitaan kevyesti. Esim. pesuhuoneen oven alta vedin mahtavan tupon, jonka sitten toimitin vessanpönttöön. Nyt kun urakka on takana, ja mm. oman sänkyni alta on tsekkiläisen kondomipaketin jämät heitetty roskiin, odottelin miten tilanne kehittyy. Perustelin siivoomistani kämppiksilleni sillä, että teen tämän vain yhden kerran ja haluan aloittaa tyhjältä pöydältä. Voipi olla, että jos tulee esim. vieraita, teen sen vielä muutamaan kertaan ennen Suomeen palaamistani.
            Kuorokaveri oli Prahassa - 4 tuntia. Hän ja muutamat muut kauppiksen pursiseuran jäsenet olivat menossa Kreikkaan purjehtimaan ja vaihtoivat konetta Prahassa. Kävivät pikaisesti keskustassa syömässä naurettavan kallin päivällisen, naurettavan hölmössä paikassa. 0.3 LITRAN OLUT: 70 KORUNAA!!! Kutna Horassa näin yhdessä baarissa 0.5l oluen 10 korunalla. Että näin. Mutta mukana oli yksi jalkansa loukannut kaveri, ja taksi tuli vanhankaupungin aukiolle, niin eipä siitä sitten kovin kauas kävellä halvan ruoan perässä. Mutta oli ihan mukava vaihtaa kuulumiset. Kaikkein hilpeintä oli se, että PK:n perinteinen "kähmiminen" eli seuraavan vuoden virkoihin värvääminen ulottui tänne Tsekkeihin asti! (PK:ta ei pääse missään pakoon...) Lupauduin alustavasti olemaan käytettävissä "tilivillen" virkaan, joka tosin perinteisesti on tarkoittanut sitä, että sitä seuraavana vuonna "tilivillestä" tulee kuoron rahastonhoitaja. No, aika näyttää.


Eilen aamulla klo 9:00 otin tosiaan bussin Karlovy Varyn kylpyläkaupunkiin, joka myös Carlsbadina tunnetaan. Kun ostin lauantaina lipun, myyjä kysyi minulta venäjäksi, puhunko venäjää! Tadzikistanin kokemuksella osasin sanoa venäjäksi, että en. Karlovy Vary kun on nimittäin käytännössä venäjän mafian omistama. Matka kesti n. 2,5 tuntia ja kilometrejä oli ehkä hieman päälle 200. Kaupunki oli kuin Disney World. Liian täydellinen. Kaikki oli niin vimpan päälle, että. Hienoja vanhoja taloja, jotka näyttivät siltä, että ne olisi eilen rakennettu. Ei keräjäläisiä, ei tavallisia kaupunkilaisia. Vain saksalaisia ja venäläisiä rikkaita keski-iän-ylittäneitä tätejä ja setiä. Ja kaikkein huvittavinta oli se, että nämä hienot turistit, kaikki, kuljettivat mukanaan sellaisia pieniä posliinisia nokkamukeja, joista sitten hörpittiin Karlovy Varyn kuuluisaa lähdevettä. Kaupungissa oli nimittäin eri puolella yhteensä n. parisen kymmentä kuumaa lähdettä. Tämä kyseinen, usein n. 60-asteinen vesi värjää hampaat, joten siksi sitä on nautittava näistä erikoiskupeista. Ja kuten aina, sillä on muka jotain parantavia ominaisuuksia. Luin eräältä suomalaiselta sivulta, että vesi maistuu pierulta, joten jätin väliin. Ihan siisti kaupunki, ehkä komein jota olen nähnyt näistä kaikista Keski-Eurooppalaisista kaupungeista, mutta jotenkin turhan siirappinen. Siksi suuntasinkin melko pian (15 korunan museovisiitin jälkeen) läheiselle kukkulalle. Siellä oli mukava polku mäen huipulle, jonka päällä oli ilmainen näköalatorni. Sieltä oli huikeat näkymät koko tienoon halki. Paikalle olisi päässyt tietysti myös hissillä suoraa kaupungista, mutta kuntoilu teki terää. Olisi varmasti tehnyt paljon enemmän terää myös niille sadoille tädille ja sedille, jotka käyttivät kyseistä hissiä, ja kuntoilun sijaan luottivat siihen pieruveteen. Pyörin aikani kaupungissa, ja jälleen kerran Rough Guidesta oli paljon hyötyä. Sitten klo 18:30 lähti bussi takaisin Prahaan. Viimeiset kaksi tuntia kaupungissa menikin jo peukaloita pyöritellessä, eipä siellä hirvesti alun jälkeen nähtävää ollut. Silti, jos joku haluaa nähdä samanlaisia taloja kuin elokuvien pukudraamoissa, Karlovy Vary on kyllä toistaiseksi näkemistäni paikoista eniten juuri sellainen. Ja se on muuten myös kuuluisan Becherovka liköörin kotikaupunki.

Siinä kaikki tältä kertaa. Raportoin taas, kun elämässäni tapahtuu jotain mainittavan arvoista.


Veikko