Aamulla olimme Zagrebin asemalla. Likaisena ja väsyneenä vaihdoimme rahaa, kävimme vessassa ja ostimme lipun ensimmäiseen bussiin, joka meni Pulaan. Joimme myös kahvit. Bussi lähti kahden tunnin sisällä saapumisestamme. Bussikuski äkkäsi, että olimme Suomesta ja sanoi mm. "sinä rakastat minua". Hieman oli suomenkielen taito ruostunut häneltä. Matkanvarrella oli mahtavat maisemat. Puolet matkasta ajoimme sisämaassa uudehkolta vaikuttavaa moottoritietä pitkin, jonka jälkeen ajoimme rannikkokaupunki Rijekasta pikkutietä pitkin rannikon suuntaan Pulaan. Kyseinen etappi oli ehkä matkan kauneimpia. Krk-saari häämötti horisontissa. Lämpöäkin oli reilusti päälle 10 astetta.

Pulassa pienehkön sekoilun jälkeen ajoimme bussilla hostellille. Hostelli oli unelmapaikalla rannan vieressä. Paikka oli muuten sama, missä isäni oli käynyt vuonna 1978...

Näkymä hostellin ovelta.

Kävimme pesulla, jonka jälkeen menimme pizzalle. Koska oltiin meren rannalla, tilasin meriaiheisen pizzan:

Mmm.

Tämän jälkeen palloilimme ympäri Pulaa. Kävimme mm. katsomassa muinaista amfiteatteria:


Kävimme kahvilla ja oluella ja lähetimme kortit kotiin, jossa luki: "Olen Pulassa!". Kyseinen kortti tuli muuten tänään perille. Sarajevon korttia ei ole vieläkään näkynyt. Lopulta käppäilimme kämpälle ja pakkasimme tavarat siihen malliin, että ne kelpasivat lentokoneen sisälle. Laitoin kaikki painavat ei-nestemäiset tavarat käsimatkatavaroihin, sillä Ryanair kelpuuttaa vain 15 kg painoiset matkatavarat, ja käsimatkatavaroita he eivät yleensä punnitse. Sitten aloimme nukkumaan.