Aamulla tai oikestaan keskipäivällä Dragana ja Biljana tulivat hakemaan meitä kämpältä. Ajoimme katsomaan rantakaupunki Budvaa. Matkan sinne kesti n. tunnin. Matkan varrella poliisi pysäytti meidät, koska Dragana ajoi 20 km ylinopeutta. Pienen keskustelun jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa ilman mitään seurauksia... Ennen laskeutumista vuoristosta rantakaupunkiin, otimme valokuvan:
Budva oli mukava paikka, ja olisi varmaan ollut vielä mukavempi, jos olisi ollut kesä. Aurinkomatkat taitaa muuten tehdä sinne pakettimatkoja. Siellä oli myös satama ja linnoitus:
Kuten huomaatte, viimeinen päivämme Montenegrossa oli aurinkoinen.
Söimme meren rannalla lounaan, ja sitten Biljanan tarjoamien pannukakkujen jälkeen lähdimme ajamaan kohti toista kaupunkia nimeltä Cetinje. Siinä vaiheessa oli jo pimeää ja kylmä, joten päädymme kahvilaan kahville. Lopulta ajoimme takaisin Podgoricaan. Kävimme vielä käppäilemässä keskustassa ja kahvilla:
Dragana ja Bili kahvilla.
Lopulta oli aika mennä bussiasemalle.
Bussi lähti n. klo 23 aikoihin. Heti kun pääsimme Bosnia-Hertsegovinan puolelle, tie muuttui kuoppaiseksi. Raja oli jännä paikka. Kun jätimme Montenegron tullipisteen ajoimme kapeaa ja huteraa siltaa pitkin pienen joen yli Bosnia-Hertsegovinan raja-aseman puolelle. Vähän rajan ylityksen jälkeen vastaan tuli rekka, ja jouduimme peruuttamaan n. 20 minuuttia ennnenkä löytyi väistöpaikka, sillä tie oli niin kapea. Tuli Tadzikistanin muistot mieleen. Lopulta vähän ennen klo kuutta aamulla olimme Sarajevon bussiasemalla.
Kommentit